Varo varjoja

[Saastainen]

// Voi jumalauta miten liitty toikin otsikko tähän peliin : D


Awe

Hiuskiehkura karkasi kampauksestani ja kieritin sen nopeasti etusormellani takaisin. Käsien päällä oleva kangas tuntui sietämättömän ahdistavalta kaiken sen hydrana oleskelun jälkeen. Olin riehunut pitkin merenpohjaa taas kerran, koska en ollut keksinyt mitään muutakaan tehtävää. Sitä paitsi, minulla ei ollut aihetta nähdä vaivaa mihinkään muuhun. Tai ensinnäkään tehdä mitään tarpeellista.
Askeleeni kaikuivat tyhjällä ja synkällä mukulakivi 'kadulla', jonka varresta löytyi vaikka minkänäköistä kojua ja pientä kopperoa. Silmäni iskeytyivät jokaiseen valoa hehkuvaan ikkunaan ja annoin katseeni kiertää ihmisten asumuksia huolella. Naksauttelin hiukan niskaani ja lopulta hieraisin sitä kädelläni. Katseeni osui hetkessä tavernan värittömään ikkunaan. Hiljainen iltako ? Pieni hymy nousi kasvoilleni ja kävelinkin tavernan puisen oven luokse, avaten sen sitten saaden muutaman katseen käännettyä.

Puisen tiskin luona seisoi tympääntyneen näköinen miehen alku, joka tarjoili jokaiselle sitä litkua, jota moni nimitti pahuuden juomaksi. Varsinkin naiset, miesten vaimot tarkennettuna. Räpäytin silmiäni astetta nopeammin ja hipaisin sormillani poskeani, lopulta antaen käden liukua korpin sulkapeitteelle, joka komeili hartioillani. Kävelin tiskille suoraan ja nostin nokkavan katseeni mieheen, joka antoi nopeasti eteeni tuopin. Vilautin hänelle tyytyväisen hymyn ja nostin tuopin käteeni, antaen katseeni kiertää tavernan asiakkaissa. Joku leperteli takanani minulle, mutta en ottanut häntä huomioon. En odottanut seuraa, mutta eipä se koskaan pahitteeksi ollut. Kunpa hän ei vain olisi samanlainen kuin takani oleskeleva juopunut vanha kääkkä.

[Evlie]

Vericherakaa -

Tavernan ovi kävi, ja myös tämä muodonmuuntaja käänsi päätään tulokasta kohti - nainen? Niitä näkyi täällä huomattavasti harvemmin kuin miehiä. No, en kiinnittänyt tähän suurempaa huomita vaan jatkoin tuoppini tuijottamista. Mielenkiintoista seuraa ei oikein tahtonut oikein olla, joten töiden välttelyn vuoksi olin tänne livahtanut sitten yksiksenikin.
Nainen kävelikin tiskille, ja vilkaisin tuota hiuksieni takaa. Tuolla näytti olevankin korppi - varsinaista egoilua. Ellei sitten mokomalla sulkakasalla olisi joku tehtäväkin. Kuten arvata saattoi, joku tuli heti naista kärkkymään. Naureskelin tilanteelle.

" Mitäs neiti tekee täällä? " kysäisin sitten tältä. " Mies kateissa vai? " ehdotin. Minua hieman nimittäin jopa kiinnostikin naisten motiivit raahautua näinkin tymperään paikkaan, kun yleensä moiset viettivät aikansa mielummin muualla.

[Saastainen]

Awe

Mies joka takani mesosi lopetti nopeasti, kun annoin linnun tehdä tehtävänsä. Samalla olin kuunnellut vaaleahiuksisen, ilmeisemmin miehen, kysymyksiä minulle. Pieni huokaisu pääsi punamustiksi värjättyen huulieni välistä. " Asiahan ei sinänsä sinulle kuulu.. " Sanahdan ja katson tuota hetken, pitäen taiteellisen hiljaisuuden. " Mutta ihan vain sinun mieliksesi, voin kertoa, että olen täällä viettämässä aikaani. " Kerron napsautan sormiani, jolloin lintu lennähtää takaisin olalleni. Otan kulauksen tuopistani, mikä näytti jopa liian isolta siroon käteeni. Oli myöskin toinen syy, jota en kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi kerrottavaksi. Päätäni särki äsköisen vedessä kömyämisen jäljiltä, koska kahdeksan pään heiluttelu veden alla on aika raskasta. Haukotus kiirii suustani ilmoille ja otan taas yhden kulauksen tuopista.

| Lyhyt -.O

[Evlie]

Vericher //kivan virheen teki kone delliseen nimeen XDDD

" Vai ruvetaan sitä salaperäiseksi..." hymähdin kyllästyneen oloisesti naisen vastauksen kuullessani ja vilkasin korppia. Tämä tummanpuhuva nainen kuitenkin antoi vastauksen, jonka todenmukaisuus hieman epäilytti. Kuka tulisi tänne aikaansa viettämään, kun tuon näköinen nainen sattui olemaan?
" On sitä parempiakin paikkoja aikaansa viettää. " koommentoin. Koomiselta näytti myös suuri tuoppi siron naisen kädessä - no, jokainen tyylillään.

Pyöritin silmiäni ja itsekkin join loput tuopistani. Hetken jopa harkitsin palaavani takaisin tekemään töitä, mutta nyt ei oikein huvittanut. Sitäpaitsi, tuskimpa neiti valtias edes huomaisi poissaoloani.

[Saastainen]

| : D

Awe

Painoin sormiani ohimooni ja katsoin miestä hiukan tympääntyneesti. " Niinhän sitä luulisi " Sanahdan, siirtäen sormeni silmäkulmaani, hieroen sitä hetken aikaa. Uusi kulaus tuopista ja katseen kääntö tiskiin. Korppi seisoi miltei jähmettyneenä olallani ja lopulta se lehahti tiskille. Se painoi nokkansa korvaani vasten ja koska ymmärsin sen 'puhetta', ymmärsin myöskin nyökätä sille vastaukseksi. Niimpä lintu lehahti lentoon ja seuraavalla oven avauksella lähti tarkkailu reissulleen. Se toimi hyvin vartijan työssä aina sillä välin kun itse viihelsin jossain muualla. Tai no, tarkkaili oliko uhkaavia tilanteita lähettyvillä. Työllistinkin tätä mustaa höyhenpeitteen omaavaa eläintä hyvin usein, koska olin itse yleensä niin tympääntynyt, ettei minua vain voinut vähempääkään kiinnostaa.
Kulautin kurkkuuni jo viimeisiä kulauksia ja naksautin taas pääntä kääntämällä niskaani.

[Evlie]

Vericher

Minua alkoi pikkuhiljaa jo tympiä tämä nainen - ja paikka kyllä ylipäätäänkin. Turhan mielenkiinnotonta seuraa.
" Kiva lemmikki. " tokaisin lintua vilkaisten, vaikka moisista tuli mieleen kyllä noidat. Olikohan tämä nainen sellainen? No en yllättyisi. Lintu näemmä nokkisi emäntänsä korvat. No, niin ei käynyt. Huokaisin ja nojasin tiskiin lujemmin ympärilleni katsellen. Lintu lehahti tiehensä. Jaa-a.

Joku mies veressäni rupesi haastamaan riitaa. En juurikaan reagoinut, vilkaisin vain hoeman ylimielisesti tuota. Pitäisiköhän lähteä menemääN?